Korttipakka löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista, mökiltä, vetolaatikosta tai repun pohjalta. Sadepäivänä, saunan jälkeen tai pitkällä auto-, lento- tai junamatkalla kortit pelastavat aina tunnelman.
Mutta mitä pelejä pöydissä oikein pelataan? Aloitetaan pokerista, joka on suosittu erityisesti kaveriporukoissa, ja listataan sen jälkeen muutama perinteisempi suosikkipeli.
Pokeri – kaveriporukoiden suosikki
Pokeri, ja erityisesti Texas hold’em, on noussut suosituksi kotipelien ja kavereiden välisten turnausten ansiosta. Peli yhdistää mukavasti todennäköisyyksien arvioinnin, ihmistuntemuksen ja pokerinaaman.
Kotipeleissä käytetään usein pelkkiä pelimerkkejä ja pieniä panoksia, ja pääasia on illanvietto ja hauskanpito. Osa pelaajista haluaa viedä pokerin myös verkkoon, ja silloin kannattaa tutustua siihen, mitä kaikki uudet nettikasinot tarjoavat pokerin ystäville.
Paskahousu – se ensimmäinen korttipeli
Monet suomalaiset mainitsevat ensimmäiseksi korttipelikseen usein paskahousun. Pelin viehätys on sen helppoudessa: kortit pitää saada pois kädestä, ja viimeiseksi jäänyt saa nimen mukaisen tittelin.
Säännöt oppii minuutissa, mutta kokenut pelaaja osaa pitää parhaat kortit hihassaan ja tuskastuttaa vastustajia juuri oikealla hetkellä. Pelistä on myös useita muunnelmia, joissa pelin perussäännöt pysyvät samoina, mutta eroavat alkuperäisesti mielenkiintoisilla tavoilla.
Kasino – mökkipelien perusvakio
Kasinoa pelataan usein sukujuhlissa, mökeillä ja ruokapöydän äärellä, kun jälkiruoka on juuri pulahtanut kurkusta alas. Pöydällä on avoimia kortteja, joita napataan yhdistelemällä oman käden kortteja.
Pisteitä kertyy esimerkiksi korttien ja patojen enemmistöstä, ja erikoisasemassa ovat ruutukymppi ja patakakkonen. Peli vaatii jonkin verran laskemista ja hyvää pelisilmää, joten se sopii hyvin iltaan, joka haastaa pelaajat, mutta ei aiheuta suurempaa stressiä.
Ristiseiska – tuttu ja turvallinen
Ristiseiska on toinen peli, jota lähes jokainen on joskus pelannut. Pelin aloittaa se pelaaja, jolla on kädessään ristiseiska, ja kortit lyödään pöytään sarjoina seiskasta lähtien.
Ristiseiskan tavoitteena on päästä omista korteista eroon ennen muita. Pelissä on jonkin verran sattumaa, niin kuin kaikissa korttipeleissä, mutta myös aimo annos taktiikkaa, joten tuuri ei yksin määritä voittajaa. Ristiseiskan parhaita hetkiä ovat ne, kun joku sarja juuttuu ja pelaaja odottaa muiden vuoroja.
Jos kilpailuhenki ei hellitä korttien jälkeenkään, saman tunnelman saa myös tietovisoista.
Pelejä myös rauhallisempaan menoon
Pelejä löytyy myös rauhallisempaan tunnelmaan. Esimerkiksi rommi ja sen sukulaispelit sopivat hyvin hieman pidempään ja maltillisempaan illanviettoon.
Rommissa kerätään kädestä sarjoja ja samanarvoisia kortteja, ja peli etenee mukavasti omaa tahtiaan kahvikupin äärellä. Myös rommista on useita eri versioita, ja säännöt vaihtelevat pöydästä toiseen, joten ennen peliä on tärkeää sopia talon säännöt.
Rommissa kärsivällinen pelaaja on yleensä niskan päällä, sillä kortteja kannattaa muistaa ja vastustajien liikkeitä seurata tarkalla silmällä.
Marjapussi on suomalaisittain tuttu nelinpeli, jossa pelataan pareittain ja yhteispeli ratkaisee. Marjapussia pelataankin mielellään vakiopareilla, ja ottelut saattavat venyä aina pikkutunneille asti.
Bridge puolestaan on harrastajien laji, jolla on Suomessa vahva seuratoiminta. Myös bridgessä pelataan pareittain, ja peli koostuu huutokaupasta ja varsinaisesta pelivaiheesta, joten siinä pelissä tuumaamista riittää.
Bridge vaatii harjoittelua, ja aloittelijan kannattaa kokeilla sitä seuraympäristössä, sillä laji ottaa mielellään mukaan uusia pelaajia.
Uno sopii kaikille
Ja kun korttipeleistä puhutaan, niin ei pidä sivuuttaa Unoa. Erityisesti lapsiperheiden hyllyissä Uno-kortit ovat vakiokalustoa. Sen säännöt oppii nopeasti lapsi kuin lapsi, joten peli sopii yhteiseksi hauskanpidoksi kaiken ikäisille.
Unossa kierros voi kääntyä päälaelleen yhdellä kortilla, ja juuri se pitää tunnelman korkealla. Perheen peli-illoissa kuuluukin usein “Uno”-huuto, ja unohtunut huuto maksaa kortteja, mikä saa koko pelipöydän hymähtämään.
Miksi kortit pysyvät suosiossa?
Syy on yksinkertainen: kortit yhdistävät ihmisiä. Pelaamiseen ei tarvita laturia, nettiyhteyttä tai ulkoisia laitteita, vain 52 korttia ja pari kaveria.
Korttipelit tuovat eri sukupolvet samaan pöytään, opettavat häviämään arvokkaasti ja voittamaan tyylikkäästi, ja pelit tekevät tavallisesta illasta vähän jännittävämmän.
Pelin parissa syntyy myös omia perinteitä, kuten sisäpiirivitsejä, talon sääntöjä ja jokavuotisia revanssiotteluita, ja monelle ne ovat jo osa elämäntapaan kuuluvaa arkea. Moni muisteleekin ilolla, kenen kanssa on oppinut ensimmäisen pelinsä ja missä mökin pöydässä se tapahtui.
Kortit ovat siis enemmän kuin peli, ne ovat yhteisiä muistoja. Joten kaiva pakka esiin, jaa kortit ja katso, kuka on tämän illan paskahousu.
